miércoles, 21 de septiembre de 2011

HUCHUKCHA ATUQTA SIPIRACHISQA!!



Construyendo la identidad andina.
Huk punchawsi  atuq yarqaymanta, mikuyta maskakuspa purisqa purumpi.  Chayna purisqampis huk yuyaq huchuchata tariruspa apirun.
Yarqawachkanpunim, allinmi tarirqayki, kananmi mikusayki! Nin atuqqá.

Amaraq! Suyay! Suyay!
Huk miski mikuychata aparapamusayki! Lukyarikuspa nin huchukchaqa, mana mikunan rayku.
Chayna niptinsi atuqqá, tantiaparikun.  Hicha chiqapta niwachkan!  Miski mikuy kaptinqá!
Kanachallan kutiramusaq, aparamusaq miski apita! Nispa rinampaq huchukchaqa.
Chaysi, atuqa punchunmanta apirun. Suyay! Qamqa icha mana kutimuwaqchu!
Atuqqá huk kaspichata maskaykuspa, sayaykachin allpapi.  Sichu mana kutimunki, kayman manaraq kay kaspichapa llantun chayamuchkaptin?  Wañuynikiwanmin!  Nispa qaqchaykun atuqqa.
Imanasaqmá makikipichiki kasaq!  Nispa hukuchaqa utqaylla siqaykun, purun wasi hukuman.
Hunaychamantas, manaraq chay llantu kuyurichkaptin makichampi api aptisqa huchukcha kutiramun, samay chinkay, qallumpis hawapi.

Atuqman llaqwaykachin makichanmanta.  Aschallata apumusqa.
Añaw! Añachallaw! Miskicha kasqa! 
Maymantataq aparamunki pusaruway!
Chaymanta atuqqá pusarachikun huk qatun purum wasiman.  Yanukuna wasichapis tullpa waqtanpi, huchukcha qawaykachin huk chatuta api huntata.   Kamas, yarqaywan kaspa, atuqqá laqlayta qallakuykun.  Panay mikuptin atuqpa human yaykurun chatupa sikinkama. Inaptinsi tukuruptin humanta mana atinchu haysayta.

Huchukchaqá asikun miskita, qawaspa.

Huchukcha yanapaykuway, kay chatupa watunmanta chutay!
Huchukchaqa chutansá, manataq ancha kallpan kanchu uchukchapaqa.

Rumita aywakamuway!
Huchukchaqa uchuy rumichatas aywan upallalla asikuspa.

Manam kayqa allinchu, machu kaspita aywamuway!
Huchuy kaspichatataq aywaykun.

Kaypis manam allinchu! Piñakun atuqqa.

Huk machu rumitataq hapiykachiway, chayman waqtakurunaypaq!

Wasiyuqñataqsi, huku wasinpi puñukusqa chayna suwakunankukama.
Huchukchaqá chay puñukuqmansi pusaykurun.  Kaymi machu rumi nispa wasiyuqpa humanta apiykachin.
Atuqqá kallpanchakuykuspa, chatu hamunta waqtarun.
Raqqqq!!!!  Challlll!!!
Chatuqá wichirirum, ranapis rikcharirun.  Inaspas runa atuqtaqá kunkamanta apiruspas sipin,wañuchin.  Kay waynaykiwan maqachiwanki! Nin warmichanta runaqa.

Huchukchañataq pawacaramun, huk uchkuchamanta qawakun miskita asikuspa.  Chay atuq qaparqachaptin.

Punn!!!     Waqaqqq!!!!!    
Punn!!!!    Waqaqqq!!!!
Punn!!!     Waqaqqq!!!

Ataq panyachikun, sipichikun suwa kasqanmanta.






martes, 13 de septiembre de 2011

Atuqta, uchukcha kañarusqa.

 En los pueblos andinos es costumbre el acostarse muy temprano, y como entretenimiento solíamos contar cuentos y adivinanzas que nos enseñaron mis padres y mis abuelos, en la comunidad andina de Sarwa (distrito de Sarhua - Victor Fajardo).  Publico, para que perdure en el tiempo y un material mas para la enseñanza y aprendizaje del quechua, y las enseñanzas que encierran en ellas.  Es curioso que en la mayoría de los cuentos el protagonista es casi siempre el zorro.  Hace el papel del coyote  que nunca logra coger al corre-caminos.  Casi en todos es engañado y timado por todos los personajes, ahora no sabría explicar por que los cuentos de sarhua tienen ese denominador en común.  En cuanto  la escritura he intentado en lo posible usar la estandarizacion propuesta por el ministerio de educación, pero pueda que haya algún error, sabrán disculpar.   Jorge Kichwa 


Fortaleciendo la identidad andina
Huk punchawsi atuq sacha sacha hukupi purikusqa, mikuyta maskakustin. Uchukchapis chaykunapi ichikachasqa.
Uchukchaqa atuqta musiakuruspa machu qaqata marqakurun, katatatastin.  Chaysi atuqqá rikurun uchukchata.
Uchukcha kananmi mikusayki!  Nin.
Manam atiwaqchu, mikuruaptikiqa kay qaqam ñitirusunkiman!

Atuqqá huku humanpi  tantiarikuptinqá, mana allinchu mikunanpaq.  “Uchukchamiki hapichkasqa kay qaqataqa” Sunqunpi  nin atuqqá.

Hunay qawanakusqanmanta, uchukcha  mañakun.
Atuqcha machu kaspita aparamusaq, qam kayta hapiykuchkay!  Nispa.
Arí!  Aparamuytaqyá, kiruchaykiwan qamqa utqaylla kuchurunki sachata! Atuqqá humanchan.

Hinaptinsi atuqqá yaykuykun qaqa marqarayáq.  Uchukchañataq pawakaramun.
Sunqunpiñataq atuq tantiaparikusqa “Kutiramuptinña, qaqata tawnaykachispa, uchukchataqa mikurusaq” Nispa.

Chaysi suyan.

Hunaymanta uchukqá mana rikurikamunchu.  Atuqñataq piñakuspa qayakun.

Uchukcha!!  Hutqamuy pisipachkaniñam!!
Tuc!! Tuc!! Tuc!!  Suyachaykuy!!  Nimun uchukchaqa.

Atuqá  suyan.

Hunay suyasqanmanta, atuqqá pisiparun, manaña kallpan kanchu. Hinatas kaqlla qayakun.

Uchukcha!! Hutqamuy!!
Tuc!! Tuc!! Tuc!!  Yaqañam!!  Nimun.

“Kay qánra uchukqá llullakuachkanmi” Sunqunpi humanchakun.
Chay nispas, allilamanta wayayaykun qaqa apisqanta, chaymantas mana wichiykamuq hina captin, hukllata pawaramun.  Wañuyniywan! Nispa.
Qaqaqá tunikamunchu.
Kay qánra uchukqá yánqa hapichiwasqa, tariylla tarirusáq, mikurusaqmi! Nispas utqaylla siqaykun piñakustin.

Hunay maskasqanmanta, uchuktaqá tarirun huk machu uchku allpapi ruwachkaqta.

Imapaqtaq llullakuwarqanki, kananmi mikusayki! Nispa pawaykun uchukchamán.
Suyay!! Suyay!! Chaywantaqmi qampa purinki, kananmi nina para chaymunqa!!
Lliumi wañusun!!
Chaymi ñuqaqá kay uchkupi pakakusaq, kausayniyta hayqichikusaq!!
Maypitaq qamqa pakakunki? Ruwakurunkiñachu?. Nispa manchaykachin atuqtáqa.
Chaysi atuqá mancharikuptin, piña sunquypis pawan. Sumaq sunqun kutimuptin, allinta huma hukunpi tantiaparikun. 

Inaspaqá uchuqchata minkakun.
Qamqa maypipis pakakaramunkich, uchuychallam kanki!
Kay uchkupiqá ñuqallayta pakarullaway, qatunmi kani!! Nispa.

Manataqchu mikuwanki? Nispa tapukun uchukcha.
Manañachiki pakawaptikiqa!
Chaynataqyá kachún! Nispaku sunqunkuta allinta churanku.

Yaykuyá!! Nispa watukuykun huchukcháqa.
Arí!! Nispa uchkuman atuqqá yaykukuykun.

Chaymantas huchukqá, utqaylla, machu kaspikunawan ñitirachin, pamparun atuqta uchkupi.
Hinaspas cañaykurun.

Nina para!!  Nina para!! Nina para!!
Huchukqá lukyakuspa ninata muyuspa pawacachaspa tusukun.